Yhteistyön kautta ymmärrystä ja uusia näkökulmia

Olen saanut mahdollisuuden kouluttautua työnohjaajaksi hyvin monialaisessa joukossa. Jo ensimmäisenä koulutuspäivänämme 2,5 vuotta sitten ymmärsin, että ryhmämme sisältää valtavan määrän erilaista osaamista uran eri vaiheilta. Ryhmän monet näkökulmat ja erilainen asiantuntijuus yhdistettynä päteviin kouluttajiin lisäsi edelleen uteliaan mieleni halua oppia ja ymmärtää asioita monelta kantilta ja tasolta, myös kasvatus- ja opetusalan ulkopuolelta.

Aikaisemmin asiantuntijuus ja ammattitaito on nähty yksilön taitavana toimintana, mutta nykyisin ne nähdään verkostojen ja organisaatioiden kykynä ratkaista yhteistyössä uusia sekä muuttuvia ongelmia. Näissä verkostoissa ja organisaatiossa jokaisella yksilöllä on kuitenkin oma merkittävä roolinsa. Oman roolin ymmärrystä kokokonaisuudessa helpottaa substanssiosaamisen hahmottaminen  sekä itsetuntemus ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen tarvittava itsereflektio. Ymmärryksen lisäksi tulisi osata konkreettisesti toimia oman ammattiroolin edellyttämällä tavalla.

Samalla kun toimii oman substanssinsa asiantuntijana, on toimivan yhteistyön näkökulmasta ymmärrettävä myös muiden asiantuntijaroolin merkitys kokonaisuudessa. Luotettava jokaisen haluun hoitaa roolinsa parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevilla resursseilla ja arvostettava omaa sekä toisten osaamista. Ymmärrämme myös, että käytännön yhteistyössä asiat eivät ole näin suoraviivaisia ja inhimilliset tekijät luovat yhteistyöhön omat vivahteensa. 

Perusperiaate on kuitenkin olemassa taustalla:

Yhteistyö toimii hyvin ja laadukkaasti,  kun jokainen voi tehdä työtään oman koulutuksen, perustehtävän, osaamisen ja vahvuuksien kautta, ymmärtäen toisen työn merkityksen myös kokonaisuuden kannalta.

Näemmekö toiset uhkana vai mahdollisuutena? Kilpailijoina vai uuden oppimisen mahdollistajana tai jotain siltä väliltä? Yhteistyö synnyttää aina erilaisia tunteita kateudesta ihailuun. Se miten tunne saa meidät toimimaan, on yhteistyön onnistumisen kannalta ratkaisevaa.

Työnohjaajakoulutuksemme aikana sain monta kertaa ihailla taitavia kollegoita monialaisessa joukossamme. SItä, miten jokainen tarjoili omasta tulokulmastaan asiantuntijuuttaan muidenkin tulevaisuuden pääomaksi. Olen katsellut ammatillista maailmaani pitkään kasvatus- ja opetusmaailman näkökulmasta. Yhteinen matkamme rikastutti ja kasvatti ymmärrystäni mm. sairaalan, ensihoidon, työterveyden, journalismin, luovuuden, luonto- ja eläinavusteisuuden, esimiestyön, projektityön, neuropsykiatrisen valmennuksen ja yrittäjyyden näkökulmasta. 

Tietyt inhimilliset ilmiöt toistuvat työn äärellä ammattialasta riippumatta. Substanissiosaaminen on tärkeää, mutta tärkeää on myös halu ymmärtää eri tulokulmien toimijoiden asiantuntijuuden merkitystä omaan työhön ja kokonaiskuvaan.

Usein parhaat asiat syntyvät kun yksittäiset toimijat yhdistävät vahvuutensa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.